Siirry pääsisältöön

Kukkia, goretexia ja tuhansien mailien kuukausi

Kaktus Route 66:n varrella

Hei vaan! Viime aikoina olen saanut varovaisia tiedusteluja tyyliin "Koska te siis lähdette/tulette?", mutta täällä sitä ollaan sinnikkäästi edelleen.

Venice Beach

Venice Beachin Arska

Venice Beachiin oli kiva tutustua pyöräillen, vaikka sää oli, no,
aika kalifornialainen.

Lähimenneisyydessä tapahtunutta: pikapyrähdys Suomeen, minkä jälkeen pari päivää kotona ennen parin viikon Kalifornia-reissua (ja piipahdettinpa siinä Nevadan ja Arizonan puolellakin). Jälleen noin vuorokauden hengähdystauko, minkä jälkeen vuoden viimeiset Suomi-vieraat, Nashvillen kiertelyä heidän kanssaan ja sitten matka Chicagoon.

Samaisella biitsireissulla saatiin ihailla delfiinejä auringonlaskussa.

Uskomaton Grand Canyon, AZ.

Hengästyitkö? Niin minäkin vähän. Huhtikuun alku menikin maatessa sohvalla aisti- ja elämysylikuormituksesta toipuen. Tajusin myös lenkille lähtiessäni, että se oli ensimmäinen yksin vietetty tunti koko kuukauteen. 

Yosemiten kansallispuisto oli käsittämätön.
Lumiketjupakko melkein pilasi meidän suunnitelmat, mutta onneksi päästiin sittenkin!

Eli kivaa olla kotona jälleen, vaikka reissut olivatkin aivan huikeita. Saadaan olla tosi kiitollisia kaikista vieraista, joita ehdittiin tänä vuonna täällä Amerikassa kohtaamaan ja jakamaan ties miten monia elämyksiä heidän kanssaan. Suuri kiitos teille!

Kuka tunnistaa?

Alcatraz oli todella jännä paikka!
Kierroksella sai tietää huimia juttuja vankilan menneisyydestä.

San Franciscon merileijonia

Viinitiloillakin oli käytävä - tietenkin.
Kierros muutti käsitykseni amerikkalaisista viineistä täysin, sillä tänne Tennesseehen raahataan vain makeaa viiniä, yöks.

Viime aikoina olenkin sitten alkanut varovasti jo ahdistua  suunnitella Suomeen paluuseen liittyviä asioita mutta myös ehtinyt mm. kuunnella uskomattoman kiinnostavaa kansalaisaktivistia ja todella hyvää musiikkia, rikkoa lenkillä polveni jalkakäytävän betoniin (jospa ne hoitaisivat jalankulkijoille vähän turvallisemmat väylät...), tavata täkäläisiä ystäviäni sekä opettajiani ja taivastella nollan ja +28 asteen välillä vaihtelevaa kevätsäätä. 

Öinen Chicago.

Perhosten pyydystystä Chicagossa.

Vintage-pelihalli San Franciscossa oli huippu! Quarterilla retroviihdettä.

Kolibri!

Vielä sananen Kaliforniasta: Tiedättekö ne biitsikuvat ja biisit, joissa lauletaan Kaliforniassa paistavan aina aurinko ja hengaillaan bikineissä kaikkialla? Unohda kaikki kuulemasi: se on suurta huijausta. Tietysti Etelä-Kaliforniassa meillä oli sään kanssa vain surkeahkoa tuuria, mutta San Francisco nyt vain on sumuinen ja viileä lähes aina (katso esim. tämä).

Hollywoodissa satoi, mutta hyvin suoritettiin kaikki nähtävyydet.

Kuulin myös tutun tutusta, joka ei tätä millään uskonut ja päätyi pitämään rantapyyhettään takkina muutaman asteen lämmöissä. Ja jäihän ne omat bikinitkin kyllä käyttämättä... So, if you are going to San Francisco... laita vaan niitä kukkia hiuksiin mutta pipo siihen päälle!


Mikä kala- ja äyriäisruokataivas tämä osavaltio olikaan.

Las Vegas oli muoveineen ja Venetsioineen niin överi kuin voi odottaakin.
Elämys silti!

Route 66 -kissa







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valintoja aurinkotuolin ja itsensä nöyryyttämisen välillä

"Helpompaa olisi jäädä kotiin", puski väkisin mieleeni. Olin juuri polttanut itseni (TAAS!) auringossa ja tuskaisessa olotilassa alkoi jotenkin tuntua siltä, että vapaaehtoiskoulutukseenkin lähteminen on erittäin huono idea. Siis huono idea siihen verrattuna, että jäisin vain pötköttelemään altaalle. Toisaalta altaan ääressä palaa ja vieraantuu todellisuudesta. Päätin siis lähteä (ja vieraantua todellisuudesta joku toinen päivä vähän lisää, kunhan pystyn taas vetämään housut jalkaan irvistelemättä. Miten reidet voi palaa näin pahasti?!) Lähes minne vain, esim. Nahsvillen taidemuseoon haetaan vapaaehtoisia. (Patsaassa piilee muuten optinen harha.) Kuten aikaisemminkin olen kirjoittanut, vapaaehtoistyö ja giving back to the community on täällä tosi iso juttu. Esimerkiksi v. 2015 jopa 25 % amerikkalaisista oli tehnyt vähintään kerran vuodessa vapaaehtoistyötä, eli kymmenet miljoonat ihmiset (ks. tilasto )! Hyvän valikoiman vuoksi olen etsinyt myös itselleni vapaae...

Yllätysärrä(pää)treeniä

Alkuviikko yllätti iloisesti, loppuviikko vähemmän kivasti.  Viikon alussa pääsin nimittäin pari kertaa suomenopetushommiin, kun vapaaehtoistyöpaikkani NICE  pyysi minua pitämään yllätyskielikylvyn kollegoilleni eli muille vapaaehtoisille englanninopettajille. Superhauska idea!  Opetus alkamassa. Homma perustui siihen, että monella täällä ei ole kokemusta kielen opiskelusta - etenkään niin, että myös itse opetuskieli olisi itselle tuntematonta papatusta. Samaistuminen nollatasolta lähtevän englanti toisena kielenä (ESL) -opiskelijan asemaan saattaa olla siis haastavaa. Voi, nämä onnekkaat englanninkieliset...  Taannoisella Suomen-reissulla bongattua. Juttu toimi niin, että sain ensin väsätä muille opettajille kuvitteelliset identiteetit lomakkeille sillä ajatuksella, että he olisivat Suomeen tulevia maahanmuuttajia (esim. "syyrialainen", "äidinkieli arabia", "suomalainen puhelinnumero: ...", "suomalainen osoite: ...") ja su...