"Helpompaa olisi jäädä kotiin", puski väkisin mieleeni. Olin juuri polttanut itseni (TAAS!) auringossa ja tuskaisessa olotilassa alkoi jotenkin tuntua siltä, että vapaaehtoiskoulutukseenkin lähteminen on erittäin huono idea. Siis huono idea siihen verrattuna, että jäisin vain pötköttelemään altaalle. Toisaalta altaan ääressä palaa ja vieraantuu todellisuudesta. Päätin siis lähteä (ja vieraantua todellisuudesta joku toinen päivä vähän lisää, kunhan pystyn taas vetämään housut jalkaan irvistelemättä. Miten reidet voi palaa näin pahasti?!)
 |
| Lähes minne vain, esim. Nahsvillen taidemuseoon haetaan vapaaehtoisia. (Patsaassa piilee muuten optinen harha.) |
Kuten aikaisemminkin olen kirjoittanut, vapaaehtoistyö ja giving back to the community on täällä tosi iso juttu. Esimerkiksi v. 2015 jopa 25 % amerikkalaisista oli tehnyt vähintään kerran vuodessa vapaaehtoistyötä, eli kymmenet miljoonat ihmiset (ks. tilasto)! Hyvän valikoiman vuoksi olen etsinyt myös itselleni vapaaehtoishommia heti alusta lähtien. ASL on mulla vielä heikommissa kantimissa kuin englanti, joten ennen kuurojen organisaatioihin hakemista päätin kysellä hommia toisen ammattini puolelta, maahanmuuttajien opetuksesta. Siksi laitoin hakemuksen sisälle organisaatioon nimeltä NICE (Nashville International Center for Empowerment). Ja kyllä, täällä vapaaehtoistöihin pitää ihan oikeasti hakea ja joskus jopa käydä "työhaastattelussa".
 |
| NICE. Kuva organisaation nettisivuilta. |
 |
| Koulutus on tärkeä osa NICEn toimintaa. Kuva NICEn sivuilta. |
NICE toimii lahjoitusten ja vapaaehtoistyön voimin. Palkattuja työntekijöitäkin on jonkin verran. Palvelut ulottuvat aina työllistymispalveluista koulutukseen ja muihin kotoutumispalveluihin. Työntekijät jopa hakevat maahanmuuttajia suoraan lentokentältä ja vievät heidät amerikkalaisen ruokapöydän ääreen.
 |
| Maahanmuuttajien suhdeluku Nashvillessä ja lähialueilla. (Kuva: NICE) |
Minulle oli yllätys, että ainakin vuoden 2012 tilaston mukaan piirikunnassa, johon Nashville kuuluu, on koko Yhdysvaltojen nopeimmin kasvava maahanmuuttajaväestö. Jopa yksi kahdeksasta nashvilleläisestä on maahanmuuttaja. En vain tajua, missä he kaikki ovat. En ole kuullut kaupungilla kävellessäni kertaakaan englannin lisäksi kuin erittäin satunnaista espanjaa, ja porukka näyttääkin mun mielestä hyvin homogeeniseltä. Esimerkiksi hijab-huiveja olen nähnyt kahden kuukauden aikana vain yhden käden sormilla laskettavan määrän.
 |
| Vapaaehtoisorientaatio. |
NICEn vapaaehtoisorientaatiossa olin jo aikaisemmin ja nyt oli vuorossa varsinainen opettajien koulutus, joka tosin kesti vain kaksi tuntia. Koulutukseen kuului myös toisen opettajan työn observointi. Kävin siis katsomassa luku- ja kirjoitustaidon opettajaa luokassaan. Duuni oli ihanan samanlaista kuin Suomessa kuulumiskysymyksineen, kuukausien opetteluineen jne., mutta toki myös englannin opetuksessa on oma twistinsä: suomeahan on luku- ja kirjoitustaidottoman itse asiassa helpompi oppia, koska yksi äänne vastaa aina yhtä kirjainta paria minimaalista poikkeusta lukuun ottamatta (esim. ng-äänne). Toisin on englannissa. (Mieti esim., miltä y kuulostaa sanoissa you, by ja vocabulary tai miten ph- yhdistelmä ääntyy sanassa phase.) Lisäksi sanapainojen opettelu vaatii huolellisuutta.
 |
| Lähes kaikkien mahdollisten organisaatioiden sivuilta löytyy get involved -osio. (Kuva: NICE) |
Meitä oli koulutuksessa vain kolme: minä, lapsena Puolasta Jenkkeihin muuttanut yliopisto-opiskelijatyttö ja mies, joka toimi alakoulun opettajana. Ja jos joku muuten tietää, miksi ihmiset ovat täällä niin into piukkana vapaaehtoistyöstä, kertokaa! Opintopisteet? Ansioluettelo? Tilaston mukaan suurin osa vapaaehtoistyöntekijöistä on työssä käyviä tai opiskelijoita. En millään jaksa uskoa, että täällä vähien lomien ja pitkien työpäivien maassa kaikki ihmiset vain ovat jotenkin super hyväntahtoisia ja ahkeria. Tai siis ahkerampia kuin me suomalaiset (heh). Vai ovatko he? Itse olin pamahtanut paikalle suoraan altaalta, mutta jotenkin en osaa kuvitella, että pitkän työ- tai opiskelupäivän jälkeen olisin raahautunut illaksi fiilistelemään, miten voisin tehdä lisää työtä jossain palkatta. Sori vaan.
 |
| Opekoulutus loppui iltahämärissä. |
Luinkohan jo ajatuksesi? Lähtökohtaisesti ja objektiivisesti tarkasteltunahan on ihan älytön idea, että minä, suomen kielen opinnoilla varustettu, yksikielinen ihminen, opettaisin englantia. Tämä iskee välillä mieleen kuin tuhat volttia ja silloin tekisi mieli käpertyä vain sinne aurinkotuoliin. Koulutuksessa myös selailin korkeampien kielitasojen oppikirjoja ja kauhukseni tajusin, että siellä olisi riittänyt aika paljon itselleni opiskeltavaa. Olin myös huomaavinani pientä luimistelua muiden osallistujien keskuudessa, kun aukaisin änkyttävän aksenttisuuni. Mutta rehellisesti: miten itse suhtautuisin, jos joku vastaavalla kielitaidolla Suomessa haluaisi opettaa suomea?
 |
| Opettaja työssään. (Kuva: NICE) |
Olen kuitenkin tämän opetusidean suhteen yrittänyt ensinnäkin luottaa A) opetustaitoihini (ja niihin liittyvää uutta tietoa ei koulutuksessa mulle oikeastaan ollutkaan. Lisäksi mieleeni ei tullut esittää toisen kurssilaisen tapaan kysymystä: "Ei millään pahalla, mutta minkälainen älykkyystaso [maahanmuuttaja]opiskelijoilla oikein on?") ja B) siihen, että voin toimia toisen open parina, jolloin en opeta yksinäni luokassa aivan puuta heinää. Vaihtoehtoisesti voisin toki myös jäädä kotiin mukavuusaluelleni ja olla oppimatta ja kokematta mitään. Nyt näyttäisikin siltä, että saatan päästä EHKÄ jo ensi viikosta lähtien co-teaching-opettajapariksi. Sen jälkeen voinkin ehkä vähin äänin siirtyä itse kurssilaiseksi...
 |
| Nashvillen jakava Cumberland River kävelysillalta käsin. Jalkapatikalla vapaaehtoishommiin. |
Ja onpahan tekemistä myös niinä päivinä, kun en ole espanjan, öljyvärimaalauksen tai keramiikan kursseilla. Joo, innostuin työväenopistosta vähän liikaa.
Nyt menen laskemaan säärilleni kylmää vettä. Auts.
Kommentit
Lähetä kommentti