Siirry pääsisältöön

10 + 1 asiaa, joita tekisin newyorkilaisena



"Concrete jungle where dreams are made of" (Alicia Keys, New York) 

Taisin rakastua. New Yorkiin siis, jossa vietimme pitkän viikonlopun. Mukava ajatusleikki koko reissun ajan oli tietenkin: ”jos olisinkin nashvilleläisen sijaan neyorkilainen, niin…” 

Tässä joitakin kuvitettuja esimerkkejä.


1. Kävelisin loputtomasti kiinnostavissa kaupunginosissa ja liikkuisin metrolla. New Yorkissa kävelijä on kuningas Nashvilleen verrattuna. Autot väistävät kävelijöitä eikä päinvastoin. Ihanaa!




2. Ihailisin massiivista Manhattania sekä maalta että ilmaiselta Staten Island -lautalta käsin. 



3. Seurailisin mielenkiinnolla täydellistä selfietä metsästäviä ja toisiaan töniviä turisteja, ja sitten lopulta tuskastuisin heihin. Olipa kuitenkin jännittävä kuulla erilaisia kieliä pitkästä aikaa!




4. Kokisin terrorismin mahdollisuuden läsnä olevana eri tavalla kuin täällä. Aseistettuja poliiseja oli kaikkialla. Ensimmäisenä iltana osuimme keskustaan suuren kerrostalotulipalon lähistölle. Hirveä määrä hälytysajoneuvoja herätti ihan eri tavalla mielessäni huolta kuin täällä "Nashissä", kun ei aluksi tiennyt, mistä oli kyse. 

Kuva WTC 9/11 -muistomerkiltä.



5. Söisin kaikkea ihanaa freshiä ja kansainvälistä: superhyviä italialaisia panineja, alusta asti tehtyä slow foodia, ihania perinteisiä juutalaisia ruokia, meksikolaista artesaanijäätelöä... Reissun kantavana ruoka-aatteena oli "kaikkea mitä ei Nashvillestä ainakaan saa". 

Ilman uppopaistettuja Oreo-keksejä voisin kuitenkin luultavasti elää... 

Ja hei, kuka muka kaipaa eksotiikkaa aamupalallaan? Pohjoismainen puurobaari oli yksi parhaista löydöistä!









6. Nauttisin kaupungin viheralueista: puistoista ja High Linesta. 




7. Vierailisin museoissa etenkin "Pay what you wish" -päivinä. Nyt ehdittiin tsekata vain National Museum of the American Indian.





8. Menisin köllimään Coney Islandin biitsille ja fiilistelisin meren ja rannan olemassaoloa. Varmaan nauttisin myös vähemmän tukalasta ilmasta, mutta toisaalta palelisin jo syyskuussa. Katsoisin myös vielä kerran ympärilleni, onko paikka todellakin niin kitch ja outo, miltä ensisilmäykseltä vaikutti.





9.  Tuntisin oloni kotoisaksi suoraan asiaan menevien newyorkilaisten ja aksentti-ihmisten keskellä. 

Harvoin kohdattiin englannin natiivipuhujaa ja meidän puhetta ymmärrettiin AINA, toisin kuin täällä Nashvillessä! Aksenttien ymmärtämistä voi siis todella harjoitella. Katukuva oli ihanan heterogeeninen ja täynnä eri kansallisuuksia. 


 



10. Tätä ei tarvitsisi enää jalostaa, koska se on jo done: vierailu Sinkkuelämän Carrie Bradshaw'n rappusilla ja lenkki samalla Central Parkin juoksureitillä, jota sarjan Charlotte aina kipitti. Niin älytöntä ja niin hauskaa!




 + 11. Kiertelisin silmät kiiluen lisää vintage-kaupoissa ja thrift storeissa.

Ja ostaisin koruja Rainerista ja vaatteita James Perseeltä. Öhö, öhö.









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valintoja aurinkotuolin ja itsensä nöyryyttämisen välillä

"Helpompaa olisi jäädä kotiin", puski väkisin mieleeni. Olin juuri polttanut itseni (TAAS!) auringossa ja tuskaisessa olotilassa alkoi jotenkin tuntua siltä, että vapaaehtoiskoulutukseenkin lähteminen on erittäin huono idea. Siis huono idea siihen verrattuna, että jäisin vain pötköttelemään altaalle. Toisaalta altaan ääressä palaa ja vieraantuu todellisuudesta. Päätin siis lähteä (ja vieraantua todellisuudesta joku toinen päivä vähän lisää, kunhan pystyn taas vetämään housut jalkaan irvistelemättä. Miten reidet voi palaa näin pahasti?!) Lähes minne vain, esim. Nahsvillen taidemuseoon haetaan vapaaehtoisia. (Patsaassa piilee muuten optinen harha.) Kuten aikaisemminkin olen kirjoittanut, vapaaehtoistyö ja giving back to the community on täällä tosi iso juttu. Esimerkiksi v. 2015 jopa 25 % amerikkalaisista oli tehnyt vähintään kerran vuodessa vapaaehtoistyötä, eli kymmenet miljoonat ihmiset (ks. tilasto )! Hyvän valikoiman vuoksi olen etsinyt myös itselleni vapaae...

Kukkia, goretexia ja tuhansien mailien kuukausi

Kaktus Route 66:n varrella Hei vaan! Viime aikoina olen saanut varovaisia tiedusteluja tyyliin "Koska te siis lähdette/tulette?", mutta täällä sitä ollaan sinnikkäästi edelleen. Venice Beach Venice Beachin Arska Venice Beachiin oli kiva tutustua pyöräillen, vaikka sää oli, no, aika kalifornialainen. Lähimenneisyydessä tapahtunutta: pikapyrähdys Suomeen, minkä jälkeen pari päivää kotona ennen parin viikon Kalifornia-reissua (ja piipahdettinpa siinä Nevadan ja Arizonan puolellakin). Jälleen noin vuorokauden hengähdystauko, minkä jälkeen vuoden viimeiset Suomi-vieraat, Nashvillen kiertelyä heidän kanssaan ja sitten matka Chicagoon. Samaisella biitsireissulla saatiin ihailla delfiinejä auringonlaskussa. Uskomaton Grand Canyon, AZ. Hengästyitkö? Niin minäkin vähän. Huhtikuun alku menikin maatessa sohvalla aisti- ja elämysylikuormituksesta toipuen. Tajusin myös lenkille lähtiessäni, että se oli ensimmäinen yksin vietetty tunti koko kuukauteen....

Yllätysärrä(pää)treeniä

Alkuviikko yllätti iloisesti, loppuviikko vähemmän kivasti.  Viikon alussa pääsin nimittäin pari kertaa suomenopetushommiin, kun vapaaehtoistyöpaikkani NICE  pyysi minua pitämään yllätyskielikylvyn kollegoilleni eli muille vapaaehtoisille englanninopettajille. Superhauska idea!  Opetus alkamassa. Homma perustui siihen, että monella täällä ei ole kokemusta kielen opiskelusta - etenkään niin, että myös itse opetuskieli olisi itselle tuntematonta papatusta. Samaistuminen nollatasolta lähtevän englanti toisena kielenä (ESL) -opiskelijan asemaan saattaa olla siis haastavaa. Voi, nämä onnekkaat englanninkieliset...  Taannoisella Suomen-reissulla bongattua. Juttu toimi niin, että sain ensin väsätä muille opettajille kuvitteelliset identiteetit lomakkeille sillä ajatuksella, että he olisivat Suomeen tulevia maahanmuuttajia (esim. "syyrialainen", "äidinkieli arabia", "suomalainen puhelinnumero: ...", "suomalainen osoite: ...") ja su...