Siirry pääsisältöön

Hikinen kesäaktiivi


Öljyvärihommia.
Fiilis on tahmea. Onneksi vain fyysisesti kuitenkin. Kesä on todella täällä, ilmankosteus on huipussaan, eikä lämpö enää tunnu laskevan alle 30 asteen. Viimeksi olen hikoillut näin paljon sijaistaessani hellepäivänä Puuhanallea. Tätä sitten seuraavat kolmisen kuukautta. Huhheijaa.

Jääkahvi on ykkönen.

Kesä on alkanut pirteästi erilaisia työväenopiston kursseja suoritellen. Keramiikkakurssilla en oikein tajua mitään ja astiamallit on lajia huge, öljyvärimaalauksessa olen muita kurssilaisia ja opea noin 50 vuotta nuorempi, keskustelukurssilla yksi vapaaehtoismies puhuu lähes yksinomaan armeijaurastaan, ASL 2 -kurssia vielä odottelen ja espanjassa olen vielä lähes priimus, koska suomalaiselle helpot vokaalit ja r. Aika monella paikallisella kyllä on espanjan opintoja esim. high schoolista taustalla ja tavoite olikin jollakin naisella sen pohjalta olla vielä joskus "kaksikielinen". Totesin, että meillä on vähän erilaiset tavoitteet. 

Espanjaa opiskellessa.

Mutta kaikilla kursseilla on kivaa ja lisäksi pukkaa kaikenlaisia kesätapahtumia aina ilmaisjoogasta viinifestareihin ja konsertteihin. Predatorsien pelejäkin käytiin ahkerasti seuraamassa erilaisilta screeneiltä ja opittiin jo hurraamaan jäälle heitetyille kissakaloille (pitkä juttu, googleta jos kiinnostaa), mutta viime hetkessä meni Stanley Cup sivu suun. Hiljaisia keltapaitoja raahusti kotiin sunnuntaina.

Kesäkonsertissa.


Shrimps & grits viinifestareilla.


Vanhanaikainen (eli samanlainen kuin vanhemmat VR:n kaukojunat) viinifestarijuna.

Ai niin ja nyt jo on syksyllekin odotettavaa: tietääkseni historian ensimmäinen suomen kielen alkeiskurssi on alkamassa Nashvillen työväenopistossa, jos vain osallistujia saadaan. Ja opena siis minä itse. Jes! 

Anteeksi mutta lopuksi haluan avautua vielä kuumuudesta. Hyvää: 1. Aina voi tehdä jotain ulkojuttuja. 2. Aina on tekosyy syödä jätskiä/juoda olutta. 3. Koskaan ei palele, ei edes yöllä tarvitse pitkähihaista ulkona. 4. Sisällä ei ole kuuma KOSKAAN. Rupuisimmissakin rakennuksissa on ilmastointi. 
Huonoa: 1. Hiki. 2. Mikään vesipullo ei riitä päiväksi. 3. Juoksu on tuskaa. 4. Katso hyvien puolien kohta 2. 

Kuulemma parissa viikossa tottuu. Voin kertoa: kyllä ei totu.

Elviskin kannusti Predatorsia.

Thaimalaista ruokaa noin 10 kertaa kalliimmalla kuin Thaimaassa.



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valintoja aurinkotuolin ja itsensä nöyryyttämisen välillä

"Helpompaa olisi jäädä kotiin", puski väkisin mieleeni. Olin juuri polttanut itseni (TAAS!) auringossa ja tuskaisessa olotilassa alkoi jotenkin tuntua siltä, että vapaaehtoiskoulutukseenkin lähteminen on erittäin huono idea. Siis huono idea siihen verrattuna, että jäisin vain pötköttelemään altaalle. Toisaalta altaan ääressä palaa ja vieraantuu todellisuudesta. Päätin siis lähteä (ja vieraantua todellisuudesta joku toinen päivä vähän lisää, kunhan pystyn taas vetämään housut jalkaan irvistelemättä. Miten reidet voi palaa näin pahasti?!) Lähes minne vain, esim. Nahsvillen taidemuseoon haetaan vapaaehtoisia. (Patsaassa piilee muuten optinen harha.) Kuten aikaisemminkin olen kirjoittanut, vapaaehtoistyö ja giving back to the community on täällä tosi iso juttu. Esimerkiksi v. 2015 jopa 25 % amerikkalaisista oli tehnyt vähintään kerran vuodessa vapaaehtoistyötä, eli kymmenet miljoonat ihmiset (ks. tilasto )! Hyvän valikoiman vuoksi olen etsinyt myös itselleni vapaae...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kukkia, goretexia ja tuhansien mailien kuukausi

Kaktus Route 66:n varrella Hei vaan! Viime aikoina olen saanut varovaisia tiedusteluja tyyliin "Koska te siis lähdette/tulette?", mutta täällä sitä ollaan sinnikkäästi edelleen. Venice Beach Venice Beachin Arska Venice Beachiin oli kiva tutustua pyöräillen, vaikka sää oli, no, aika kalifornialainen. Lähimenneisyydessä tapahtunutta: pikapyrähdys Suomeen, minkä jälkeen pari päivää kotona ennen parin viikon Kalifornia-reissua (ja piipahdettinpa siinä Nevadan ja Arizonan puolellakin). Jälleen noin vuorokauden hengähdystauko, minkä jälkeen vuoden viimeiset Suomi-vieraat, Nashvillen kiertelyä heidän kanssaan ja sitten matka Chicagoon. Samaisella biitsireissulla saatiin ihailla delfiinejä auringonlaskussa. Uskomaton Grand Canyon, AZ. Hengästyitkö? Niin minäkin vähän. Huhtikuun alku menikin maatessa sohvalla aisti- ja elämysylikuormituksesta toipuen. Tajusin myös lenkille lähtiessäni, että se oli ensimmäinen yksin vietetty tunti koko kuukauteen....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yllätysärrä(pää)treeniä

Alkuviikko yllätti iloisesti, loppuviikko vähemmän kivasti.  Viikon alussa pääsin nimittäin pari kertaa suomenopetushommiin, kun vapaaehtoistyöpaikkani NICE  pyysi minua pitämään yllätyskielikylvyn kollegoilleni eli muille vapaaehtoisille englanninopettajille. Superhauska idea!  Opetus alkamassa. Homma perustui siihen, että monella täällä ei ole kokemusta kielen opiskelusta - etenkään niin, että myös itse opetuskieli olisi itselle tuntematonta papatusta. Samaistuminen nollatasolta lähtevän englanti toisena kielenä (ESL) -opiskelijan asemaan saattaa olla siis haastavaa. Voi, nämä onnekkaat englanninkieliset...  Taannoisella Suomen-reissulla bongattua. Juttu toimi niin, että sain ensin väsätä muille opettajille kuvitteelliset identiteetit lomakkeille sillä ajatuksella, että he olisivat Suomeen tulevia maahanmuuttajia (esim. "syyrialainen", "äidinkieli arabia", "suomalainen puhelinnumero: ...", "suomalainen osoite: ...") ja su...
1 kommentti
Lue lisää